olitte kummatkin seitsemäntoista kun löysitte sen suuren kultaisen avaimen
tuntuu kuin siitä ikuisuus olisi, vaikka vain viisi vuotta kulunut on
harmaahiuksinen portinvartija hymyili teille ja kumarsi syvään
hopeisen portin takana odotti kaupunki jolla on jumalan kasvot
jokaisen sekunnin mukana muuttuvat muistot, menneet puheet ja asiat
pienestä pussista kauneutta pulittaa saa säkillisen rumuutta
ootteko nähneet jo tarpeeksi uskoaksenne todeksi kaupungin
jonne sovitte palaavanne vanhoina ja viisaina

kunhan kuluu viisi vuotta palaatte takaisin kaupunkiin jolla on jumalan kasvot

ei tarvita rahaa, ei loitsujakaan, se kultainen avain on aika
ei tarvita karttaa, ei kompassia, hopeinen portti on mukananne
ja se harmaahiuksinen portinvartija lahjottavissa on avaimella
jos vain löydätte sen näiden vuosien jälkeen
näidenvuosien, jotka hioivat särmät, repivät siivet
näiden vuosien jotka kovalla kädellä kouluttivat itsepäisiä oppilaitaan

kunhan kuluu viisi vuotta palaatte takaisin kaupunkiin jolla on jumalan kasvot

ootteko nähneet liikaa uskoaksenne todeksi kaupungin
jonne sovitte palaavanne vanhoina ja viisaina kymmenen vuoden kuluttua
ei tarvita karttaa, ei kompassia...


Lyrics submitted by Equilan

Kunhan Kuluu Viisi Vuotta song meanings
Add your thoughts

No Comments

sort form View by:
  • No Comments

Add your thoughts

Log in now to tell us what you think this song means.

Don’t have an account? Create an account with SongMeanings to post comments, submit lyrics, and more. It’s super easy, we promise!

Back to top
explain